12.11.2020

Kahden päivän etäedustajisto äänesti ja nuiji päätöksiä JHL:n taloudesta, toiminnasta ja järjestäjistä

JHL:n edustajisto pui liiton taloutta, ensi vuoden toimintasuunnitelmaa ja kentältä kummunneita aloitteita lähes kaksi päivää. Etäyhteyksin pidetyn kokouksen tiukimmat väännöt käytiin uusien järjestäjien palkkaamisesta sekä liiton media- ja mainosbudjetin lihottamisesta.

Kiivas työmarkkinavuosi, liiton heikkenevä jäsenkehitys sekä useissa kunnissa virinneet peruspalveluiden ulkoistamiset ja suoranainen työehtoshoppailu värittivät liiton ylimmän päättävän elimen edustajiston syyskokousta.

Työehtojen alennusmyynti nousi tapetille heti edustajiston puheenjohtajan Sirkka-Liisa Kähärän avauspuheenvuorossa.

– Yhä kiivaampaan tahtiin varsinkin julkisella sektorilla halutaan siirtää työntekijöitä heikompien työehtosopimusten piiriin. Työntekijät halutaan ulkoistaa ja viedä työtä kilpailutettavaksi avoimille markkinoille epävakaisessa tilanteessa, jossa työttömiä ja lomautettuja on muutenkin runsaasti, Kähärä paheksui.

Sirkka-Liisa Kähärä
Sirkka-Liisa Kähärä johti kokousta napakasti .

Piikki osui etenkin Ouluun, jossa eletään raskaita aikoja kaupungin päätettyä ulkoistaa ateria- ja puhtauspalvelut. JHL:n tuoretta päätöstä valittaa valtuuston äärimmäisen täpärästä äänestyspäätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kiiteltiin useissa puheenvuoroissa.

Hiukan tolkkua päätöksentekoon, kiitos!

Myös Metsäteollisuus ry:n ilmoitus vetäytyä yleisistä työehtoneuvotteluista sai edustajiston uumoilemaan, että työmarkkinoilla ollaan menossa kohti hankalia aikoja.

– Uhkana on työehtojen heikkeneminen. Paikallisen sopimisen lisääntyminen on huomioitava aktiivien koulutuksessa. Itse ainakin mietin, onko minulla tarpeeksi osaamista ja vahvuutta neuvotella asioista paikallistasolla, totesi Vaili Jämsä-Uusitalo Oulusta.

Sirpa Martins Äänekoskelta peräänkuulutti puolestaan tolkkua kunnalliseen päätöksentekoon.

– Monissa kunnissa ei ole taloudellista pakkoa palvelujen alasajoon ja työntekijöiden aseman radikaaliin heikentämiseen, mutta silti näin menetellään. Budjettivalmistelussa mennään sen taakse, että pitää tehdä kipeitä ratkaisuja sen sijaan, että tehtäisiin terveitä ja järkeviä ratkaisuja.

Lue lisää: Jäsenmaksu pienemmäksi, lisää järjestäjiä ja digitaidot kunniaan: Nämä 12 aloitetta JHL:n edustajisto käsitteli – katso kaikki aloitteet ja mitä niille kävi

Vähän aloitteita, paljon puhetta

Varsinainen puheruletti käynnistyi, kun edustajisto käsitteli syyskokoukselle jätettyjä aloitteita. Määrällisesti niitä oli vähän, vain kaksitoista, mutta niiden vaikutus liiton talouteen olisi toteutuessaan merkittävä.

Kiivain keskustelu käytiin edustajiston jäsenten Päivi Rantasen, Jarno Strengellin ja Tapio Ristamäen esityksestä palkata kaksi järjestäjää kolmeksi vuodeksi kullekin alueelle, yhteensä siis 18 uutta järjestäjää. Heidän ensisijainen tehtävänsä olisi tehostaa työpaikkojen järjestämistyötä ja liiton jäsenhankintaa.

Jarno Strengell
Jarbo Strengell MIkkelistä oli aloitteellinen ja piti aktiivisesti puheenvuoroja edustajistossa.

Esityksen hintalapuksi oli laskettu noin kolme miljoonaa euroa, ja se olisi katettu liiton lakkokassaan tarkoitetuista varoista.

Strengell perusteli järjestäjien akuuttia tarvetta etenkin Yleisen työttömyyskassan YTK:n kasvavalla jäsenmäärällä.

– YTK:hon on viime vuosina valunut noin 45 000 henkilöä tyypillisiltä JHL:n sopimusaloilta, ja liitto on muutaman vuoden kuluttua pulassa, jos ei nyt tehdä mitään.

Elämän ja kuoleman kysymys

Vahvaa tukea Strengellin esitys sai muun muassa Kari Vataselta. Vatasen mielestä liiton palveluksessa olevien viiden järjestäjän työstä on niin vahvat näytöt, että se puoltaa määrän lisäämistä.

– He vetävät meidät väsyneet aktiivit uudelleen ja uudelleen mukaan organisoituun jäsenhankintaan, hän perusteli.

Teppo Järnstedt
JHL:n hallituksen jäsen Teppo Järnstedt kantoi huolta JHL:n sopimuskentästä ja jäsenten valumisesta halvempien tessien piiriin.

Myös Tapio Ristamäen mielestä jäsenhankinta on JHL:lle elämän ja kuoleman kysymys. Vastakkaista kantaa edusti JHL:n hallituksen jäsen Teppo Järnstedt.

– Liiton hallitus pitää järjestämistä tärkeänä, mutta elämän ja kuoleman kysymys on se, mitä tapahtuu sopimuskentässä. Järjestäminen ei tee autuaaksi, jos samaan aikaan työnantajien päätöksillä jäseniä siirtyy halvempien työehtosopimusten piiriin.

Kumpi on parempi jäsenhankkija, palkattu järjestäjä vai liiton perusjäsen?

Hallituksen jäsen ja liiton pitkäaikainen päättäjä Matti Pesonen muistutti puolestaan siitä, että paras jäsenhankkija on liittoon ja sen toimivaan yhdistykseen tyytyväinen jäsen.

– Panostetaan mieluummin yhdistystoiminnan kehittämiseen, jäsenten edunvalvontaan ja koulutukseen sekä jäsenlähtöiseen yhdistystoimintaan. Siihen on varattu rahaa, jos vaan yhdistyksissä osataan käyttää jäsenmaksupalautusta oikein.

Äänestyksessä Strengellin ja kumppaneiden esitys järjestäjien palkkaamisesta kaatui numeroin 69-31. Yksi äänesti tyhjää.

Mediakamppis ei ottanut tulta

Myös tarve lisätä panostuksia JHL:n markkinointiin, tiedotukseen ja medianäkyvyyteen kirvoitti paljon mielipiteitä. Esityksen 2,7 miljoonan euron varaamisesta media- ja tiedotushankkeeseen teki edustajiston jäsen Timo Lautaniemi Vantaalta.

Tämäkin aloite kumpusi jäsenmäärän vähenemisestä, jonka suuntaa näyttävällä ja räväkällä mainos- ja mediakampanjalla haluttiin muuttaa. Määrärahan lisäämistä kannattivat muun muassa Riikka Aalto, Päivi Rantanen ja Jarno Strengell.

Aloite kaatui äänestyksessä numeroin 63-44, yksi tyhjä.

Päivi Rantanen
Päivi Rantanen Nousiaisista oli yksi kokouksen aktiivisista jäsenistä. Jotkut päätökset turhauttivat.

Pettymys oli kova, ja edustaja Päivi Rantanen purki turhautumistaan edustajistokokouksen chatissä näin: ”Emme lisänneet kentälle ihmisiä, emme alentaneet jäsenmaksua, emme laittaneet rahaa mainontaan… jatkamme siis samaa rataa laskevan jäsenmäärän kanssa. Demokratia on puhunut.”

Jäsenmaksut pysyivät ennallaan

Liiton toimintasuunnitelman edustajisto hyväksyi sellaisenaan. Ensi vuoden painopisteet ovat järjestäytymisen edistämisessä ja jäsenhankinnassa sekä jäsenkiinnittymisen tukemisessa.

Liiton varsinaisten jäsenten jäsenmaksu pysyy ennallaan, eli se on myös ensi vuonna 1,05 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta tulosta. Yhdessä työttömyyskassan 0,33 prosentin jäsenmaksun kanssa, kokonaisjäsenmaksu on 1,38 prosenttia.

Liiton minimijäsenmaksusta edustajisto äänesti. Jarno Strengell ehdotti nykyisen kahdeksan euron kuukausimaksun alentamista viiteen euroon, mutta lähinnä eläkeläisiä koskeva minimijäsenmaksu säilyi ennallaan. Äänestys päättyi numeroin 71-30, 2 tyhjää.

kukkaro ja kolikoita
JHL:n minimijäsenmaksu pysyi kahdeksassa eurossa kuukaudessa.

Myös ammatinharjoittajien jäsenmaksu pysyy ensi vuonna 20 eurossa/kuukaudessa.

Päivän päätteeksi edustajisto nuiji myös liiton ensi vuoden talousarvion. Liiton jäsenmaksutulon ennakoidaan olevan ensi vuonna noin runsas 35 miljoonaa euroa, eli vajaa miljoona vähemmän kuin tänä vuonna.

Jäsenmaksupalautuksen osuus yhdistykselle on edelleen 20 prosenttia. Ensi vuonna yhdistykset saavat liki seitsemän miljoonaa toimintaansa.